Kuntavaalit Henkilö

Kunnilla pitää olla selkeä päämäärä

Huhtikuun yhdeksäs päivä käydään historialliset kuntavaalit. Samaan aikaan eduskunnassa käsitellään esitystä, jonka mukaan noin 40 prosenttia kuntien tehtävistä ja keskimäärin 57 prosenttia käyttömenoista siirtyy uusille, vuonna 2019 aloittaville maakunnille.
Heino Ylisipola
Laura Kotila, Valtioneuvoston kanslia
FacebookTwitterLinkedIn

Toivon, että uudet kuntapäättäjät ovat uudistuskykyisiä ja ennakkoluulottomia kuntalaisia, joiden ensimmäisiä tehtäviä on tehdä kuntastrategia, jolla kunta menestyy. Kuntapäättäjien tehtäväpaletti on uudennäköinen, kun vanhoista tehtävistä sosiaali- ja terveyshuolto (sote) siirtyy maakunnille, kertoo kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.).

Hän uskoo, että valituilla kuntapäättäjillä riittää työtä aivan riittävästi sivistyksen ja koulutuksen, maankäytön ja kaavoituksen, ympäristönhuollon ja kunnan elinvoimaisuuden kehittämisessä.

Vehviläisen mukaan sote-uudistusta ja maakuntahallintoa helpottaa se, että Suomessa ei ole nyt yhtään kriisikuntaa.

–Kunnat ovat paremmassa kunnossa kuin vuosikausiin. Arviointimenettelyssä ei ole tällä hetkellä yhtään kuntaa. Kuntien selviytymistä on osittain auttanut, että valtio ei ole tehnyt kuluvalla hallituskaudella kuntien valtionosuusleikkauksia. Lisäksi kunnat itse ovat sopeuttaneet talouttaan parempaan ja kestävämpään kuntoon.

Alkaneelle vuodelle 13 kuntaa jopa laski veroprosenttiaan. Vehviläisen mukaan veroprosentin korotuksia ei tehdä helposti; se on usein se viimeinen keino.

Vaikka kuntataloudessa on tapahtunut myönteistä kehitystä, niin monella kunnalla on vielä taloudellisia haasteita. Veronmaksajain keskusliiton mukaan kuluvalle vuodelle 47 kuntaa korotti kunnallisveroprosenttejaan. Vuonna 2016 korottavia kuntia oli 45.

Kunnat eivät liity pakolla yhteen

Suomessa on tällä hetkellä 311 kuntaa, joista manner-Suomessa 295. Maakuntamalli voi Vehviläisen mukaan siirtää kuntaliitoksien tekoa 2020-luvulle.

– Kunnat eivät liity pakolla yhteen, vakuuttaa Vehviläinen.

Hän vetää parlamentaarista Tulevaisuuden kunta -työryhmää, joka on juuri määrittelemässä, millainen elinvoimaisen kunnan pitäisi olla.
– Kaikki kunnat joutuvat uudistumaan. Kunnan uudistumiskyky on sen omien päättäjien käsissä, sitä on kunnallinen itsehallinto. Kunnilla on edessään lähivuosina megamuutoksia, kuten työelämän murros, digitalisaatio, globalisaatio. Fiksu kunta katselee pitkälle eteenpäin tulevaisuuteen ja sillä on selkeä päämäärä.

Yrittäjiä tarvitaan vahvistamaan kunnan elinvoimaisuutta

Vehviläinen toivoo, että myös yrittäjät lähtisivät joukolla ehdolle kuntavaaleihin. Hän toivoo, että yrittäjätaustaiset kuntapäättäjät toisivat oman osaamisensa vahvistamaan kunnan elinvoimasuutta.

– Kunta on mahdollistaja, kun se esimerkiksi tekee järkevää maankäyttö- ja liikennepolitiikkaa. Yritysten pitää kokea, että kunta on vetovoimainen. Kunnassa on saatavilla hyvää ja osaavaa työvoimaa. Kuntalaiset voivat hyvin ja ovat koulutettuja. Kunnassa pitää pystyä harrastamaan, niin urheilua kuin kulttuuriakin, määrittelee Vehviläinen yrittäjille hyvää kuntaa.

Hän toivoo, että kunnat myös erikoistuisivat, verkostoituisivat yritysten ja muiden kuntien kanssa sekä miettisivät omia vahvuuksiaan.

– Vastakkainasettelu kuntien ja valtion väliltä poistuu, kun sote ja maakuntahallinto tulevat. Kuntien pitää tehdä strategisia valintoja, mitkä ovat keskeisisä tehtäviä kunnassa soten jälkeen. Mikä on meidän kuntamme, mikä on sen tarina? Kunta ei enää hoidakaan kaikkea, sillä se maailma siirtyy pian historiaan.

Sote tuo yrittäjille uusia mahdollisuuksia

Vehviläinen arvioi, että sote-ratkaisu tarjoaa paljon mahdollisuuksia yrityksille ja yhdistyksille. Kaavoituksella ja maankäytöllä on jo tähänkin asti tuettu yrittäjyyttä.

Hallitus viimeistelee kasvupalvelulakia. Nykyisten Ely-keskusten työvoima- ja yrittäjyyspalvelut kootaan yhteen kasvupalveluiksi, jotka siirtyvät maakuntien järjestämisvastuulle.

– Itse palveluiden tuottajina voivat olla yritykset, yhdistykset ja kuntapohjaiset yhtiöt. Kunnilta, eri yhteistyöorganisaatioilta ja valtiolta siirtyy 18 maakunnalle yhteensä 400 organisaation tehtävät ja 215 000 henkilötyövuotta. Suurin siirtymä tulee sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioista, joita ovat kuntien sosiaali- ja terveystoimi sekä 19 sairaanhoitopiiriä.

Kuntalaisen kokonaisveroaste ei saa nousta

– Ei tule uutta hallintohimmeliä, vaikka valtava määrä kuntien tehtäviä kootaan yhteen paikkaan, maakuntaan. Maakunnista tulee hyvin monialaisia toimijoita. Kuntalaisten kokonaisveroaste ei saa nousta. Kun uudistus alkaa 2019, niin kaikkien kuntien veroprosentti laskee 12,3 prosenttia. Kunnallisvero vaihtelee sen jälkeen 4,5 prosentista kymmeneen prosenttiin.

Tässä vaiheessa maakunnille ei tule verotusoikeutta. Vehviläisen mukaan hallitus on linjannut, että maakuntaveron käyttöönotosta tehdään laaja selvitys.

– Selvityksen teko on syytä aloittaa tällä vaalikaudella, mutta se voi mennä yli seuraavien eduskuntavaalien. Kun kyse on periaatteellisesti suuresta kysymyksestä, pidän tärkeänä, että kaikki puolueet ovat selvitystyössä mukana parlamentaarisen ohjausryhmän kautta.

Anu VehviläinenKuntavaalit

Kunta- ja uudistusministeri Sipilän hallituksessa sekä Keskustan kansanedustaja.

Aiemmin Vehviläinen on toiminut liikenneministerinä Kiviniemen sekä Vanhasen II:ssa hallituksessa ja Keskustan varapuheenjohtajana 2014–2016.

Koulutukseltaan Vehviläinen on filosofian maisteri.