Jari Koskinen, sanallistamisen, sanallistaminen, muutoksen sanallistaminen, muutosten sanallistamisen, sanoja, sanojen, vierassanoista, uudissanoilla, Blogi

Työn ja muutoksen sanallistamisen tärkeydestä

Tekemisemme sanallistaminen on tärkeä osa ammattitaitoa ja viestimistä. Siksi käyttämiämme ja valitsemiamme sanoja tulisi pohtia yhdessä.
Jari Koskinen
FacebookTwitterLinkedIn

Tuore esimerkki palvelumuotoilun piirissä on yleistynyt puhe ”elämysten suunnittelusta.”

Oikeastaan yksilön elämyksiä ei voi suunnitella, sillä elämykset suodattuvat henkilön persoonallisuuden, aikaisempien kokemusten, arvojen ja arvostuksien, asenteiden, mieltymysten sekä koulutuksen ja ammattitaidon kautta.

Sen sijaan voi suunnitella esimerkiksi palveluympäristöjä, jotka vaikuttavat ihmisten elämyksiin.

Joskus sanojen pitkäaikainen käyttö erilaisissa yhteyksissä johtaa siihen, että alkuperäiset merkitykset muuttuvat. Yksi tällainen sana on logo. Aikaisemmin logotyyppi, siis lyhyesti logo on tarkoittanut jonkin organisaation, tuotteen tai palvelun nimen kirjoitusmuotoa, graafista esitystapaa. Liikemerkki taas on ollut aiemmin organisaation, tuotteen tai palvelun kuvallinen symboli.

Sanaa logo on nyt käytetty niin kauan erilaisissa yhteyksissä toisin, että se on alkanut merkitä sekä nimen kirjoitusasua että kuvallista symbolia. Vanhaan ammatilliseen merkitykseen ei ole enää paluuta, sillä sanojen laaja ja yleinen käyttö määrittää lopulta merkitykset. Sanat ja niiden merkitykset ovat jatkuvassa liikkeessä.

Toinen ongelmallinen, mutta usein käytetty sana on osallistava. Se näyttää olevan väärä käännös englanninkielisestä sanasta Participatory.

Suomeksi vapaaehtoinen, osallistumiselle avoin. Jos minä osallistan sinua, minä olen valtasuhteessa sinuun. Osallistaa sanasta puuttuu alkuperäisen sanan vapaaehtoisuus. ”Minä osallistan sinua” saattaa tuntua jopa pakottamiselta.

Osallistaa-sana kannattaisi kiertää puhumalla osallistumiseen kutsuvasta, osallistumisen mahdollistavasta tai osallistumiselle avoimesta.

Myös sanojen muodostamista kannattaa pohtia. Pasi Lankinen, muutoksen sanallistamisen ja suomen kielen asiantuntija kirjoittaa:

Fasilitoija on suomenkielinen johdos alkujaan vierasperäisestä verbistä fasilitoida. Pääte -ja/-jä on perinteiden suomalainen tekijänjohdos, jolla verbistä muodostetaan kyseistä tekemistä kuvaavan toimen tekijä, esimerkiksi laulaa > laulaja, etsiä > etsijä, valikoida > valikoija, toikkaroida > toikkaroija. Fasiltoida-sanan -oida/-öidä puolestaan on alkuperäinen suomenkielinen verbijohdos, jolla on muodostettu suomenkielisiä vastineita myös monista vierassanoista. Näitä ovat fasilitoida-sanan lisäksi esimerkiksi boikotoida, derivoida ja rekisteröidä. Suomen kielen mukaan näistä on muodostettu tekijännimet boikotoija, derivoija ja rekisteröijä (ei siis boikotaattori, derivaattori tai rekisteräättöri).
Joissain yhteyksissä käytetty fasilitaattori on suora mutta epäsuomalainen väännös englanninkielisestä facilitator-sanasta.
Edellisen pohjalta suosittelen käytettäväksi mieluummin suomalaista fasilitoija-sanaa kuin vierasta fasilitaattori-sanaa. Puhummehan tosiaan mieluummin myös fasilitoinnista kuin fasilitaatiosta.

Erityisen tärkeä on toimintaympäristömme muutosten sanallistaminen. Vanhentuneelta kuulostavat sanat ovat usein merkki vanhentuneesta toiminnasta, Lankinen toteaa.

Otetaanpa esimerkiksi sana jalkauttaminen. Sana kuvaa suunnittelu- ja päätöksentekokulttuuria, jossa johto tekee päätökset ja muiden rooliksi organisaatiossa jää ottaa päätökset vastaan ilman osallisuutta suunnitteluun ja prosessiin. Ihmisten ja heidän osaamisensa huomiotta jättäminen ei ole enää tätä päivää, siksi myös jalkauttaminen kuulostaa vanhentuneelta.

Nykyään tehdään enemmän yhdessä, yhteissuunnittelun keinoin. Arvot ja arvostukset ovat muuttuneet, samoin toimintakulttuurit.

Osaamisten etulinjassa kulkevat varhaiset omaksujat tunnistavat vanhentuneet sanat nopeammin kuin joku toinen, joka työskentelee staattisemmassa työympäristössä. Sanallistaminen ei ole aivan helppoa. Uusia sanoja voi syntyä puolivahingossa ja joskus niitä voi keksiä ja kehittääkin (kuten jo englantilainen näytelmäkirjailija Shakespeare teki, kun hän rikastutti englannin kieltä runsailla uudissanoilla). Halpuuttaa, pakollistaa, ja aikaikkuna ovat esimerkkejä uudissanoista.

Sanoja, jotka ilmaisevat ajan henkeä ja toimintakulttuuria, ovat esimerkiksi yhteissuunnittelu, kokeilukulttuuri ja käyttäjä-tuottaja (englanniksi prosumer).

Edelläkävijyyttä voi ilmaista organisaatio, jossa ei ole hierarkioita ja jonka strategia on tehty avoimesti ja läpinäkyvästi yhdessä työntekijöiden, asiakkaiden ja yhteistyökumppanien kanssa.

Vielä enemmän rohkeita edelläkävijöitä ovat ne, joiden strategia on tehty runomuotoon tai tulevaisuutta kuvittelevaksi, kuvittavaksi ja konkretisoivaksi scifiteokseksi. Monet ajatukset ja sanat, joita on vaikea omista lähtökohdista ymmärtää, voivat olla heikkoja signaaleja tulevaisuuden töistä ja tekemisistä.

Jari Koskinen

Työn ja muutoksen sanallistamisen tärkeydestä

Jari Koskinen on muutosten fasilitoija sekä yhteissuunnittelun asiantuntija. Hän on työskennellyt pitkään tulevaisuuden ennakointia ja yhteissuunnittelua yhdistävien projektien parissa.


Jari Koskinen
+358 45 604 9881

Fasilitoija, co-designer
SID-ryhmä (/Ubiverse Oy)
jari.koskinen@sid-group.org

Konsultoinnin johtaja
Futures Platform Oy
jari.koskinen@futuresplatform.com


Lue myös:


Huomioita keskinkertaisuudesta

Huomioita keskinkertaisuudesta

Yhteissuunnittelu tuloksellisen ja dialogia lisäävän kehittämisen keinona

Yhteissuunnittelu tuloksellisen ja dialogia lisäävän kehittämisen keinona

Päivitetyllä osaamisella kohti tulevaisuutta

Päivitetyllä osaamisella kohti tulevaisuutta

Rohkeasti kohti tulevaisuutta

Rohkeasti kohti tulevaisuutta