Henri Haaksiala, yrittäjä, tekoälyn, tekoälyajan, tekoäly, tekoälyyn, tekoälyllä, AuroraAL, AuroraAI:n, AuroraAI-verkon, AuroraAI hankkeen, Blogi, Yritykset

Miltä näyttää tekoälyn mahdollistama tulevaisuus

Valtiovarainministeriössä valmistellaan AuroraAI hanketta, jonka tarkoituksena on rakentaa ihmisenläheisiä ja tekoälyllä ohjattavia, älykkäitä palvelupolkuja.
Henri Haaksiala
FacebookTwitterLinkedIn

Kuulimme Helsingin seudun kauppakamarin ICT-valiokunnan syyskuun kokouksessa alustuksen tekoälyn hyödyntämisestä sekä yksityiseltä että julkiselta sektorilta.

Tekoälyajan Suomessa kansalaiset ja yritykset voisivat hyödyntää palveluita oikea-aikaisesti ja eettisesti kestävällä tavalla. Kansalaiset saavat AuroraAI:n ansiosta täysin erityisen aseman huolehtia omasta kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnistaan samalla kun yrityksille ja palveluntuottajille tarjoutuu erityinen mahdollisuus tuottaa palveluita arvolähtöisesti. Viranomaistyön on tarkoitus 2020-luvulla tukea ihmisten ja yritysten toimintaa.

Tekoäly on jo tätä päivää, vaikka emme sitä aina osaisikaan tunnistaa.

Monet yritykset ovat alkaneet “kouluttaa” verkkopalveluihinsa yksinkertaisella tekoälyllä toimivia asiakaspalvelubotteja, minkä lisäksi kaikki internetin käyttäjät ovat varmaan joutuneet todistamaan erilaisten palveluiden yhteydessä, että ovat aitoja ihmisiä.

Tiesitkö, että todellisuudessa käyttäjä samalla kouluttaa tekoälyn kuvantunnistustoimintoja älykkään oppimisen avulla ja valtava tietomassa auttaa tietokonetta jatkossa tunnistamaan arkisia asioita kuten bussipysäkkejä ja eläimiä kuvista.

Mutta miksi tekoäly?

Tekoälykeskustelun yhteyteen sekoittuu aina väistämättä scifi-elokuvien kauhuskenaariot, mutta voin lohduttaa, ettei reCAPTCHA:n käyttäjä edesauta hallitsemattomien robottien syntyä.

Tekoälyn ja sitä ympäröivien tekniikoiden avulla voidaan vaikuttaa merkittävästi siihen minkälaisen yhteiskunnan ja ympäristön jätämme lapsillemme.

Näin YK:n ilmastokokouksen aikaan voisi esimerkiksi mainita, että kokouksemme toinen alustaja Elisa on mm. saavuttanut merkittäviä energiasäästöjä tuomalla tekoälyn omiin laitteisiinsa ja prosesseihin. Laitteisto osaa säädellä omaa energiankulutustaan vastaamaan todellista tarvetta ja ajatelkaa, kun sama älykkyys viedään esimerkiksi verkkoreitittimistä raskaaseen prosessiteollisuuteen. Teknologiaa siis tarvitaan ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi!

Teknologian kehitys ja neljäs teollinen vallankumous ovat vasta alussa ja varmasti myös elokuvista tuttujen robottien ja laitteiden kaltaisia innovaatioita nähdään tulevaisuudessa. Tähän kehitykseen liittyy vahvasti neuroverkkojen kehittyminen, eli mm. luonnollisen puheen tunnistus, johon myös Elisa on panostanut. Osana tekoälykehitystä asiakaspalvelu -ja toimistotyön rutiinit automatisoituvat ja neuroverkot mahdollistavat ensin avustetun asiakaspalvelun, mutta tulevaisuudessa myös keskustelevan ja jopa tunteita välittävän tekoälyn.

Tulevaisuuden työ luo arvoa

Kun teknologia kehittyy, on väistämätöntä, että tulevaisuudessa tietyt työtehtävät katoavat kokonaan – toisaalta ja tilalle syntyy kokonaan uusia ammattikuntia.

Muutosta ei tarvitse pelätä vaan ajatella siten, että automaatio voi poistaa vain sellaisia tehtäviä, joissa ihminen ei tuota lisäarvoa suhteessa koneeseen, toisaalta samaan aikaan hän on poissa sellaisten tehtävien palveluksesta, jotka tuottavat muutakin arvoa.

Esimerkiksi olen kuullut, että maailman suurin verkkokauppa Alibaba säästäisi tekoälyn ja äänitunnistuksen avulla 160 000 henkilötyötuntia vuorokaudessa. Onneksi siirtymäajat ovat luonnostaan pitkät ja aivan varmasti sen aikana työmarkkinoilta poistuu jo eläköitymisen kautta sellaisia ikäluokkia, joiden ei ole enää mahdollista tai mielekästä kouluttautua uudestaan.

Jos mietitään esimerkiksi AuroraAI:n tulevaisuuden mahdollisuuksia meidän on mahdollista luoda mikropalveluiden ekosysteemi, jossa julkisten ja yksityisten palveluiden nivoutuminen yhteen voitaisi järjestää aidosti mallilla, jossa raha seuraa asiakasta esimerkiksi erilaisten tokeneiden muodossa. Tokeneiden ja alustatalouden sijaan politiikassa puhutaan valinnanvapausmallista ja palveluseteleistä, mutta ymmärtämättä tulevaisuutta myös uudistukset rakennetaan vanhentumaan nopeasti.

Yksilöiden, yritysten ja yhteiskuntien tulevaisuus

Kun ymmärrämme teknologiaa voimme rakentaa parempia, kannattavampia, oikeudenmukaisempia ja kestävämpiä ratkaisuja niin liike-elämässä kuin yhteiskunnassakin. Päättyneenä kesänä liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin kummastutti puhumalla tulevaisuudessa joko 4-päiväisistä työviikoista tai lyhyemmistä työpäivistä. Kun verrataan teollisuuden kehitystä sadan tai kahden sadan vuoden tarkastelujaksolla ja verrataan sitä jo tapahtuneeseen kehitykseen, olisi hulluutta olettaa nykyisen 37,5h/5pv jäävän tulevaisuuden normiksi. Marinin ikäväksi poliitikon viitekehys on neljä, ei neljäkymmentä vuotta.

Tekoälyyn panostavat niin johtavat yritykset kuin myös EU, sillä seuraavan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on nostanut datan käytön ja eettisen tekoälyn hyödyntämisen merkittävään asemaan omassa ohjelmassaan. Suomessa jännitämme kuinka paljon AI:lle löytyy ymmärrystä ja rahoitusta. Toivottavasti panostukset ovat kunnianhimoisia eivätkä jää näpertelyn asteelle.

OECD on listannut Suomen AuroraAI-verkon kiinnostavimmaksi tekoälyhankkeeksi maailmassa.

Jäämme seuraamaan kuinka kehitys kehittyy, mutta varmaa on, että ATK eli automaattinen tietojenkäsittely, on yhtä relevantti termi nyt kuin 90-luvun koulujen tietokoneluokissa.