Suhdanne-ennuste, suhdeannenäkymä, kauppasuhdanteiden, syyskokouksessa, kauppakamarin syyskokous, talouskasvu, talouskatsaus, talouskehitys, maailmantalouden suhdannenäkymä Ajankohtaista

Syyskokouksessa saatiin sumuinen suhdanne-ennuste

Harvinaisen haastava maailmantalouden suhdannenäkymä, hiljalleen hiipuva talouskasvu ja yleinen epävarmuus tulevasta. Synkistelyn sijaan kauppakamarin syyskokouksessa puhunut kauppa- ja teollisuusministeri Mika Lintilä (kesk) kannusti yrityksiä investoimaan, sillä korot ovat ennätyksellisen alhaalla ja hallitusohjelma tarjoaa sauman tuplapoistoihin.
Timo Sormunen
Stephanie van Rossum
FacebookTwitterLinkedIn

Helsingin seudun kauppakamarin syyskokoukseen Pörssisaliin oli saatu keskiviikkona puhuja suoraan pääkallonpaikalta. Kauppa- ja teollisuusministeri Mika Lintilän talouskatsaus tosin viivästyi vartin verran, minkä ministeri laittoi opposition piikkiin.

– Se on teidän syytänne, etten voinut jäädä eduskuntaan jatkamaan varjobudjettikeskustelua, hän vitsaili.

Alkukevennysten jälkeen kuultiin rautaisannos Suomen ja maailmantalouden näkymistä. Globaalista taloudesta on muun muassa Kiinan ja Yhdysvaltain surkeiden kauppasuhteiden, Brexitin sekä Saksan hiipuvan kasvuvauhdin ja nurkan takana väijyvän hallituskriisin keskellä vaikea löytää valonpilkahduksia.

Sanojensa vakuudeksi Lintilä heitti näkyviin Britannian keskuspankin asiantuntijoiden laatiman luottamusindikaattorin viimeisimmät lukemat. Ne ovat roimasti synkemmät kuin esimerkiksi syksyn 2001 terrori-iskujen jälkeen tai vuoden 2007 kriisissä.

– Eihän tämä vientivetoisen Suomen vinkkelistä hyvältä näytä. Siksi meidän on tehtävä täällä kotimaassa kaikki mahdollinen vakaan talouskehityksen ja luottamuksen vahvistamiseksi, Lintilä totesi.

Työllisyysasteen nostaminen 75 prosenttiin on kauppa- ja teollisuusministeri Mika Lintilän mukaan tavoite, josta istuva halllitus ei tingi. Pääkaupunkiseudulla on sen saavuttamisessa keskeinen rooli.

Työllisyystavoitteesta ei tingitä

Työkaluja kuuluu löytyvän hallitusohjelmasta. Sen tavoitteista ei ministerin mukaan tingitä, vaikka Suomen kasvuvauhti on jäämässä vielä kesällä tehtyjä ennusteita alemmaksi. Kaiken keskiössä on Lintilän mukaan julkisen talouden tasapainottaminen sekä työllisyysasteen nosto 75 prosenttiin.

– Tässä kohtaa haasteena ovat 55–64 -vuotiaat sekä etenkin nuoret, joilla ei ole peruskoulun jälkeistä tutkintoa.

Ratkaistavana on myös kohtaanto-ongelma: työvoimapulasta kärsitään niin Helsingin keskustassa kuin Kainuussa.

Käytännössä tätä työllisyyshaastetta ei ratkaista ilman työperäistä maahanmuuttoa, Lintilä muistutti.

Samalla hän listasi nipun täsmätoimia, joilla vaikeasti työllistyvät saadaan takaisin työelämään tai koulunpenkille. Myös työperäisen maahanmuuton lupakäytäntöjä pitää pystyä sujuvoittamaan.

– Tässä kisaamme globaalisti ja markkinoinnissa on varmasti parantamista. Turvallinen asuinympäristö ja vakaa yhteiskunta ovat myyntivaltteja, joita pitää jatkossa hyödyntää, Lintilä listaili.

Ministeri heitti ajoittain palloa myös yritysten suuntaan. Investointeihin on tehty viime vuosina monia kannusteita, mutta tulokset ovat jääneet laihoiksi. Nyt niitä on tulossa vielä lisää muun muassa kone- ja laiteinvestointien aiempaa laajemmilla poisto-oikeuksilla sekä tutkimusyhteistyövähennyksillä.

Myös yritysverotus pysyy ministerin mukaan ennallaan, vaikka ilmoille on heitetty päinvastaisiakin näkemyksiä.

– Kyllä näillä kannusteilla ja korkotasolla pitäisi osinkojen nostamisen sijaan investoida yrityksen kehittämiseen. Muuten voi muutaman vuoden päästä käydä niin, ettei yrityksessä ole enää kehitettävää eikä myöskään toiminnan jatkajaa. Meillä on ilmastonmuutoksen myötä isoja menestysmahdollisuuksia muun muassa ympäristöteknologiassa, Lintilä muistutti.

Vastuullinen liiketoiminta kantaa hedelmää

Kauppakamarin puheenjohtaja Anni Vepsäläinen ja toimitusjohtaja Heikki J. Perälä.

Ilmastonmuutokseen sekä kestävään ja vastuulliseen liiketoimintaan pureutui myös kauppakamarin puheenjohtajana jatkokauden saanut Suomen Messujen toimitusjohtaja Anni Vepsäläinen. Hän muistutti, että kyseisiin periaatteisiin panostavat yritykset saavat kilpailijoihinsa nähden 5–15 vuoden etumatkan.

– Menestyksen pohjana on uusien liiketoimintamahdollisuuksien hyödyntäminen, asiakkaiden ja työntekijöiden sitoutuminen, markkinoilla erottautuminen ja resurssien säästäminen. Kun vähennetään materiaali- tai lämpöhukkaa sekä energian ja polttoaineen kulutusta, kertyy kustannussäästöjä ja päästötkin pienenevät, Vepsäläinen tiivisti.

Samalla hän painotti, että paljon rummutettu hiilineutraalius vaikuttaa myös Helsingin seudun kaupunkirakenteen kehittämiseen, liikenneratkaisuihin, rakentamiseen ja energiantuotantoon ja tätä kautta kaikkeen yritystoimintaan. Samalla se ohjaa entistä selkeämmin myös kauppakamarin vaikuttamistyötä.

– Helsingin seudulla päästöjen vähentäminen on erityisen haasteellista voimakkaan väestönkasvun, rakentamisen ja liikenteen takia.

Kunnianhimoiset päästötavoitteet voidaan toteuttaa vain pitkäjänteisin ratkaisuin sekä julkisen vallan ja yritysten yhteistyönä, Vepsäläinen muistutti.

Kauppakamareilla iso rooli tiedonvälittäjänä

Tässä on puheenjohtajan mukaan työsarkaa myös kauppakamarille, jonka on vaikutettava hiilineutraaliusohjelmien toteuttamiseen, mutta tuotettava samalla jäsenyrityksille ajantasaista tietoa päätöksenteon pohjaksi.

– Kaikki toimialat ja erityisesti pk-yritykset joutuvat reagoimaan päästövähennysvaatimuksiin nopeasti, sillä niitä esittävät niin kuluttajat, poliittiset päätöksentekijät kuin kumppanit.

Tuoreen toimintasuunnitelman mukaan kauppakamarin toiminnassa korostuvat ensi vuonna ympäristöseikkojen lisäksi muun muassa yritysvastuuseen sekä uusiin digitaalisiin palveluihin laitettavat panostukset.

Agendalla ovat edelleen myös maankäyttö- ja kaavoitusasiat kuten Helsingin keskusta-alueen kehittäminen, Vantaan yleiskaavan valmistelun seuranta sekä kohtuuhintainen vuokra-asuntotuotanto.

Liikennehankkeissa liputetaan muun muassa Pisara-radan, Espoon kaupunkiradan jatkon, kehäteiden parantamisen ja kehä IV:n sekä satamien ja sujuvan kaupunkilogistiikan puolesta. Painopistealueisiin on listattu myös yritysten koulutus-, osaamis- ja rekrytointitarpeet, työperäisen maahanmuuton sujuvoittaminen sekä jäsenpalvelujen ja viestinnän kehittäminen.


Lue myös:

Anni Vepsäläinen jatkaa kauppakamarin puheenjohtajana

Anni Vepsäläinen jatkaa kauppakamarin puheenjohtajana