Pääkaupunkiseudun korkeakoulut aliresursoituja suhteessa työelämän tarpeisiin 1 Ajankohtaista, Vaikuttaminen

Pääkaupunkiseudun korkeakoulut aliresursoituja suhteessa työelämän tarpeisiin

Väestön kasvu ja yritysten osaamistarpeet eivät näy Helsingin seudun alueen korkeakoulujen resursoinnissa, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin asiantuntija Riikka Vataja.
Riikka Vataja
FacebookTwitterLinkedIn

Tilastokeskuksen tuoreen väestöennusteen mukaan Suomen asukasluku kääntyy laskuun 2030-luvulla. Uusimaa on poikkeus, sillä alueen väestön kasvu jatkuu. Muuttovoitto muodostuu ensisijaisesti opiskelijoista ja maahanmuuttajista. Samoin työpaikkojen määrä alueella on ollut selkeässä kasvussa koko 2000-luvun ajan ja jatkuu ennusteiden mukaan vahvana myös 2020-luvulla.

Suurin osa Uudenmaan uusista työpaikoista syntyy tehtäviin, jotka edellyttävät korkeakoulutasoista osaamista.

– Väestön kasvu ja yritysten osaamistarpeet eivät näy Helsingin seudun alueen korkeakoulujen resursoinnissa, sanoo Helsingin seudun kauppakamarin asiantuntija Riikka Vataja.

Esimerkiksi pääkaupunkiseudun ammattikorkeakoulujen vetovoimaluvut osoittavat alueen aloituspaikkakohtaisten hakijamäärät ovat selkeästi korkeammat valtakunnan tasoon verrattuna. Ratkaisua aloituspaikkavajeeseen haetaan hallituksen korkeakouluille budjettiriihessä osoittamasta 60 miljoonan euron määrärahasta. Se ei kuitenkaan ole tosiallisesti rahoituksen lisäys, jos samaan aikaan myös tutkintotavoitteita kiristetään.

– Uusmaalaisilla nuorilla ja alanvaihtajilla on jo nyt keskimääräistä vaikeampi päästä oman alueensa korkeakouluihin, koska aloituspaikkoja on tarpeeseen nähden liian vähän. Pelkona on, että pk-seudun korkeakoulujen odotetaan kasvattavan tutkintomääriä ilman, että siihen osoitetaan vastaavia lisäresursseja, jatkaa Vataja.

Hallitusohjelma nojaa 75 % työllisyysastetavoitteen toteutumiseen. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää sekä lyhyen että pitkän aikavälin toimia ja rohkeaa satsaamista osaamiseen ja innovaatioihin. Koulutukseen satsaaminen on osaavan työvoiman saatavuuden kannalta välttämätön pitkän aikavälin investointi.

Yritysten pula osaavasta työvoimasta Helsingin seudulla ei ole helpottanut. Uudenmaan talousalue tuottaa lähes 40 % koko maan BKT:sta ja sen tulee näkyä myös alueen korkeakoulujen resursoinnissa, Vataja toteaa.

 

Lisätiedot

  • Riikka Vataja, asiantuntija, Helsingin seudun kauppakamari, p. 040 5360954
  • Markku Lahtinen, johtaja, Helsingin seudun kauppakamari, p. 050 5713564