Lakkojen vaikutuksista lakon ulkopuolisilla työpaikoilla Ajankohtaista, Neuvontapalvelut

Lakkojen vaikutuksista lakon ulkopuolisilla työpaikoilla

FacebookTwitterLinkedIn

Postilakko ja varsinkin maanantaina 25.11.2019 alkaneet tukilakot saattavat aiheuttaa tilanteita, joissa lakon ulkopuolisten työntekijöiden työ muissa yrityksissä estyy tai aiheuttaa myöhästymisiä tai poissaoloja muilla työpaikoilla.

 

Työstä myöhästyminen ja poissaolo

Julkisen liikenteen lakko saattaa aiheuttaa hankaluuksia ja viivästyksiä mm. kodin ja työpaikan välisiin matkoihin. Lakosta johtuvaa myöhästelyä tai tilapäistä poissaoloa ei yksinään voida pitää sellaisena työsopimuslaissa tarkoitettuna sopimusrikkomuksena tai töiden laiminlyöntinä, joka oikeuttaisi esim. työsopimuksen irtisanomiseen tai purkamiseen.

Julkisen liikenteen häiriöt eivät kuitenkaan oikeuta poissaoloon. Työntekijä on itse vastuussa työpaikalle saapumisestaan ja hänen on kaikin käytettävissä olevin keinoin pyrittävä pääsemään työpaikalleen. Mahdollisista myöhästymisistä on ilmoitettava työpaikalle yrityksen noudattaman käytännön mukaisesti sekä poissaoloista tai etätyömahdollisuuksista sovittava työnantajan kanssa.

Lakon ulkopuolella olevilla työnantajilla ei pääsääntöisesti ole palkanmaksuvelvollisuutta mahdollisen myöhästymisen tai poissaolon ajalta, ellei muuta sovita. Poissaolotilanteissa voidaan käyttää esimerkiksi työaikaliukumaa tai vuosilomajärjestelyjä.

Mikäli työnantaja haluaa maksaa työntekijöille taksikuluja tai kilometrikorvauksia oman auton käytöstä, on huomattava, ettei työnantaja voi maksaa verovapaasti kodin ja työpaikan välisiä matkoja. Sen sijaan yhteiskuljetuksen järjestäminen tällaisessa poikkeuksellisessa tilanteessa voidaan toteuttaa verovapaasti, kunhan työnantaja on sopinut kuljetuksesta esimerkiksi taksiautoilijoiden kanssa ja suorittaa kulut suoraan heille ja lisäksi kuljetus on kaikkien sitä haluavien käytettävissä. Teknisesti maksu voi tapahtua esimerkiksi taksisetelein.

 

Työnteon keskeytymistilanteet

Lakko omassa tai vieraassa yrityksessä saattaa aiheuttaa sen, että työhaluistenkin työntekijöiden työnteko estyy. Työnantajan palkanmaksuvelvollisuuteen näissä tapauksissa vaikuttaa se, onko työtä vaille jääneillä henkilöillä yhteisiä etuja lakkoon osallistuvien kanssa vai ei.

Mikäli yhteistä etua ei ole, palkanmaksuvelvollisuus määräytyy työsopimuslain 2:12.2 §:n mukaan eli esteen ajalta työnantaja maksaa palkan seitsemän päivän ajanjaksoon sisältyviltä työpäiviltä.

On tärkeää selvittää mahdollisuudet tarjota työntekijälle muuta työtä tai käyttää mahdollisuuksien mukaan poikkeavia työaikajärjestelyitä, jos työntekijä on estynyt tekemästä omaa työtään. Työntekijällä on nimittäin velvollisuus työnteon esteen aiheuttamissa poikkeuksellisissa olosuhteissa suorittaa myös muuta kuin hänen työsopimuksensa tarkoittamaa työtä. Jos työntekijä kieltäytyy tarjotusta sijaistyöstä, on työnantajalla oikeus vähentää tarjottua työtä vastaava palkanosa seitsemän päivän palkasta.

Jos lakkoon ryhtyneillä ja työstä estyneillä on yhteisiä etuja eli lakon tulos vaikuttaa myös työstä estyneen työsuhteen ehtoihin, keskeytyy palkanmaksu mielekkään työn loppuessa. Tällaisiin työntekijöihin, joilla on yhteinen intressi, ei siis sovelleta työsopimuslain mukaista seitsemän päivän palkanmaksuaikaa, vaan palkanmaksu katkeaa heti työn keskeytyessä.

Työnantajan palkanmaksuvelvollisuuden lakattua työntekijällä on oikeus työttömyyspäivärahaan ilman omavastuuaikaa.

 

Lisätietoja:

Kirsi Parnila, lakimies, p. 09 2286 0231