Helsingin seudun elinkeinoelämän näkökulmasta hallitusohjelman plussat ja miinukset
Ajankohtaista

Helsingin seudun elinkeinoelämän näkökulmasta hallitusohjelman plussat ja miinukset

Hallitus satsaa odotetusti suuriin väylähankkeisiin. Potentiaalisia kohteita ovat päärata ja sen laajennukset sekä lännen ja idän suunnan radat. Helsingin keskustan alle suunniteltu Pisararata, joka vapauttaisi raidekapasiteettia kaukoliikenteen käyttöön ja edistäisi metropolialueen työmatkaliikennettä, ei ole toteutuslistan kärkipäässä.
FacebookTwitterLinkedIn

Erinomaista on se, että väylähankkeita, kuten päärataa ja sen laajennuksia sekä Espoon kaupunkirataa, on mahdollista vauhdittaa budjettirahoituksen rinnalla erillisrahoituksella hankeyhtiöiden kautta, johtaja Markku Lahtinen Helsingin seudun kauppakamarista toteaa.

Sen sijaan hallituksen kirjaus alueellisten ruuhkamaksujen mahdollistamisesta on uhka Helsingin seudun kilpailukyvylle.

– Alueellisten ruuhkamaksujen sijaan tulisi toteuttaa valtakunnallinen liikenteen verotuksen kokonaisuudistus osana koko maan liikenneverkon kehittämistä ja ylläpitoa, Lahtinen painottaa.

Työperäisen maahanmuuton ja vieraskielisten työllisyysasteen nostamiseksi hallitusohjelma on lupaava.

Erityisen tärkeää on työlupaprosessin käsittelyajan lyhentäminen yhteen kuukauteen sekä panostaminen Suomen houkuttelevuuteen korkeakoulutetuille ja ulkomaisille investoinneille.

– Saatavuusharkinnan säilymisestä huolimatta hallituksen työperäiseen maahanmuuttoon liittyvät toimenpiteet ovat toteutuessaan yritysten kannalta merkittäviä. Työperäistä maahanmuuttoa ja yritystoiminnan kehittämistä tehostaisi ehdotus työlupa-asioiden keskittämisestä työ- ja elinkeinoministeriöön, Lahtinen arvioi.

Työllisyysasteen nostaminen 75 %:iin on erittäin kova haaste, mikäli rakenteellisia työmarkkinauudistuksia, kuten paikallisen sopimisen laajentamista tai kannustinloukkujen purkamista, ei saada aikaiseksi. Uudistusten lisäksi tarvitaan aktiivista työvoimapolitiikkaa, joten lisäpanostukset palkkatukeen ovat järkeviä.

– Työllisyysasteen nostaminen erityisesti Helsingin seudulla edellyttää osatyökykyisten, heikosti koulutettujen, syrjäytymisvaarassa olevien nuorten ja maahanmuuttajien saamista avoimille tai tuetuille työmarkkinoille siten, että palkkatukea ja työllistymisseteliä voidaan joustavasti yhdistää erilaisiin koulutusjaksoihin ja työkokeiluihin, Lahtinen sanoo.

Hallitus lupaa vahvistaa ammatillisen koulutuksen reformin toimeenpanoa. Ammatillisen koulutuksen uudistamista on toteutettava yrityksiä kannustavalla tavalla.

Myöskään nuorten oppisopimuskoulutuksen lisäämiseen ei ohjelmassa keinoja esitetä.

– Yritykset ja työnantajat tarvitsevat työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen kannusteita, joita hallitusohjelmasta on vaikea löytää. Työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen osoitettuja lisäresursseja ei tule korvamerkitä, vaan jättää päätös niiden käyttämisestä oppilaitoksille ja kunkin alueen elinkeinoelämälle, Lahtinen sanoo.